Aikakärpäsiä

Aikakärpäset.... nuo aikaa syövät pienet torahampaiset kiiluvasilmäiset ötökät. Sanokaa vaan että "time flies" ja aika liitää, mutta olen aivan varma että omat ötökkäni syövät kelloista alkaen kaikkea aikaan liittyvää.

Joulun alla aikani veivät joulukortit (taitaa olla myöhäistä esitellä), villasukat (tontut veivät ennenkuin ehdin kuvata ja lahjakorut. Lahjakorut meinaan esitellä täällä, vaikka jouluiset tunnelmat kaikkoavat nopeammin kuin jouluna karttuneet kilot.

Seuraavassa Käärmeennahkakorvikset. Eivät aitoa käärmeennahkaa, eikä edes lohikäärmeennahkaa vaan ihan kai akaattia. Kivat korvikset, pidin itselläni. Painavat järkyttävästi (minusta on tullut herkkähi...korvainen)

Sitten pikkujoulukaulakoru, jos olisi ollut pikkujoulut. Onnistuin jälleen kerran jotenkin välttämään kaikki pikkujoulut. Pikkumusta ja kaulakoru+ korvikset jäivät vähälle käytölle. Tämä oli helmetin joulukalenterissakin. Aika kiva. (Helmetin toinen joulukalenteri kun jäi internetpimahduksen takia kokonaan päivittämättä). Ohje oli jostain lehdestä. Tiedän, todella täsmällistä. Yritetään muuttaa isompaan kämppään, missä olisi tilaa ihan omalle askartelu/käsityöpisteelle.... melkein kokonainen huonekin. Kaikki vielä todella vaiheessa...


Riemuisia alkavan vuoden hetkiä lukijoilleni! Onnea lupauksille ja uudestaan alkavan elämän kauneudelle! (Itse raadan Nintendo Wii:n ja Active sportsin parissa. Aamuisin löydän nivelten lisäksi myös uusia lihaksia)

Korvakorujen karnevaalit

Työkaveri pyysi korvakoruja, joten korvakoruja hän tulisi saamaan.... Niitä on väkerretty kutomisen, joulukorttien yms lomassa. Nyt ei kummempaa tekstiä, kuvat puhukoot puolestaan.

Klassista kauneutta ja uhkapelien hurmaa...

Joululahjakoruilu jatkuu. Nyt tulee paljon hyviä piirrettyjä ;) niin tulee hetki istuttua sohvalla väkertämässä. Kuvaaminen takkuaa edelleen. Työpaikan kehittämispalaveriin tein klassisen kauniin makeanvedenhelmirannekorun. Palaveri meni hyvin vaikka sanoma olikin minulle tuttu. Nauttia hetkestä. Siihen makeanvedenhelmet sopivat hyvin. Äitiharakkakin sanoo, että ne ovat meditointihelmiä. Jokainen tuntuu erilaiselta, jokaisessa oma rosonsa, valo heijastuu jokaisesta. (Omassa korussani yksi "vääränvärinen" eli vihertävä). Kun istuu siivotun kämpän sohvalle, sängylle... haistelee kauniita hyviä tuoksuja, nauttii valon kimmellyksistä ja tunnustelee makeanvedenhelmiä, voi olla onnellinen kädentaidoistaan.

Viimein sain sen rannekorunkin tehtyä. Jopa sellaisen murun mitä osaan itse käyttää. Ellette ole sattuneet huomaamaan, rannekorut ovat heikko kohtani, en osaa käyttää enkä oikein tehdä. Tuntuu, että ne ovat aina tiellä, liian painavia, kastuvia....tätä len kuitenkin osannut käyttää


Sitten villi kokeilu samalla kun katsoi Kuorosotaa. Joskus helmeilykin osaa olla kuin uhkapeliä... Tämä on tulkinta Bead & Styles lehden ohjeesta. Taustalla joulusisustusta (jota pitää varoa, ettei väinö kiharra viiksiään... ihme juttu että kissan viikset kihartuvat kuumuudessa) Täysin edellisen korun vastakohta...


Välillä aamukahvia juodessa ehtii myös lukemaan kirjoja. Nyt meneillään edelleenkin Jamien ja Clairen tarinaa Luiden kaiku. Aivan ihana kirjasarja! Oma ehdoton suosikkini (kelttivaikutteisia koruja tulossa siis :P )


Pitäisiköhän seuraavaksi hyökätä joulukorttien kimppuun ;)

Munkkitipat2-flunssa 0

Ja näihin sanoihin, näihin tunnelmiin kun kehun niin olen karmeassa flunssassa viikon sisään. Mutta olen Carmelis-yrttitipoilla eli munkkitipoilla välttynyt nyt kahdelta varmalta flunssatartunnalta, toivottavasti onnistun jatkamaan samalla linjalla.

Koruja on valmistunut, mutta tähän aikaan vuodesta en todellakaan majaile kotona, hereillä kun näkyy pienenpieni valonpilkahdus kuvaamista varten. Eli seuraavat muutama kuukausi kuluvat hyvin hämäriä korunkuvia katsellen.

Seuraavassa hämyinen otos kimmeltävästä magneettilukosta, upean sävyisistä peacock helmistä ja päiväpeitosta jonka päällä koru kuvattu. Olen viimeaikoina ihastunut makeanvedenhelmiin, niissä on jotain... klassista romantiikkaa ja kauneutta. (Ja vino pino tulossa FMG:ltä)


Seuraavassa hämyinen kuva työpaikan joulujuhliin. Itse hiipparoin tonttuna Tyksinmäellä valvomassa potilaiden unta, mutta työkaveri pyysi kaunista korua pikkujoulujuhliin, mallikin oli suurinpiirtein tiedossa. Valitsin koruun makeanvedenhelmiä kauniissa tummassa ruskean/mustan sävyssä ja hopeaa.


Toivottavasti sopii hänen pikkumustaansa. Itse yritän kanssa pikkuhiljaa kerätä vaatekaappiin perusvaatteita. Toistaiseksi olen löytänyt kashmir-neuleen, pikkumustan, t-paitoja ja kunnon sisätöppöset. Joululahjalistalla lieneekin wii-pelikoneen lisäksi silkkihuivi, kashmir-villatakki ja muutama kirja. Ja edeltäviä voi ostaa itselle nimipäivälahjaksi joulun jälkeenkin ;D

Hyvinvointia...

Viimein on tilauskorusuma purettu, ja tänäisen postauksessa esittelen viimeisen (josta tietenkin korvikset jäivät kuvaamatta... viimetippaan tehtyinä). Korun tilaajalle kävi korujen suhteen vahinko. Korusetistä kun piti alunperin tulla joululahja äidille, mutta koru taisi vain jäädä tilaajan kaulaan, pysyäkseen. Se on osittain myös minun mokani. Jos ihminen tilaa minulta korun jollekin tutulleen/sukulaiselleen jota minä en ole nähnyt, päädyn helposti ajattelemaan tilaajaa korua tehdessäni, en lahjan saajaa. Pitääpä jatkossa keskittyä kyselemään lahjan saajasta jotain. Koru on siinäkin mielessä persoonallinen, että siinä on harvinaisen tiukka lukko: tarrautuu kiinni kaulaan eikä halua irti.

Nyt pääsen toteuttamaan omia korusuunnitelmia, keittämään uutta satsia korviskoukkuja... mieleni tekisi käyttää runsaasti värejä, vapaana tilausten asettamista rajotteista ja tyylikkyydestä. Haaveillahan saa... sillä jossain postin uumenissa viipyy onyksia, vuorikristallia, larvikiittia. Varsinainen värien ilotulitus siis ;)

Olen myös enemmän kuin innoissani Oriflamen loppuvuoden kampanjoista. Kuten monet tietävätkin, olen Oriflamen kauneuskonsulentti... aloitin homman rakkaudesta kosmetiikkaan. Edellisessä kuvastossa harmitti, kun jätin loistavan alennuskuvaston markkinoinnin vähälle, ja mahdollisuuden kerätä rahaa syöpää sairastavien lasten, sekä heidän omaistensa auttamiseksi (Sylva). Nyt kampanjaa jatketaan tämäkin jakso joten minulla on mahdollista mainita loistavasta Tender care voiteesta. Pieni apulainen joka mahtuu käsilaukkuun ja josta riittää kosteutustehoa kynsinauhoille, huuliin... ja talven tullen todella tarvitaan. Ja jokaisesta purkista siis lahjoitetaan euro Sylva ry:lle. Jos joku kaipaa tietoa alennuskampanjasta, uudesta esitteestä, meikkivinkeistä tai myyntikonsulttina olemisesta, minuun voi olla yhteydessä ;) Kiva kuulla kosmetiikkaan hörähtäneistä kavereista.

UFP

Päivä mennyt ihan unessa. Väinö päätti tehdä sohvatyynystä puolison ja nuoli tyynyn nappeja mouruten koko yön. Hienoa.

Takaisin koruaiheisiin. Vielä yksi korvispari tilauskorurupeamaa tekemättä, kun saa aikaiseksi ja muutama koru kuvattavana. Sitten omiin projekteihin. Yksi korvispari valmistui tänä aamuna kello 05.55-06.10. Tuli kiire, bussi lähti 06.13. Sattuneesta syystä en kuvannut. Toisen korvisparin kuvasin. UFP. Unidentified (vaikeaa kirjoittaa väsyneenä) flying pearls. Mielestäni suloiset pullukka-palleroiset. Turkoosit helmet verenluovutusmatkalta SPR:lle ja Bling.


Joskus... kahdesta huonosta voi syntyä jotain kivaa. Jokin aika sitten tein onyksista perus chokerin. Ajattelin klassista, kivaa korua. Mutta jotain puuttui. Koru ei ollut kiva. Helmet liian isoja, lukko tylsä. Äitiharakka taas.... oli saanut jostain ketjukorun jota ei voinut sietää. Hän sanoi korun olevan liian pitkä, lehdet vääränvärisiä edes korviksiksi ja muuten vaan aivan kamala. Äitiharakka antoi korun minulle, tuntien taipumukseni purkaa ja koota uudestaan (kassinpohjalla näitä muutama). Sitten eräänä päivänä päätin käyttää leikkaa-liimaa korumaailman väkerrystä ja... aika kiva koru.

Sohvaperuna...

Tiskatessa menee seuraavat päivät. Muutaman päivän harjoittelun, tuntien ajomatkan (että voi olla hyvin piilotettu juoksurata turussa) ja juostun Cooperin jälkeen minä tiskaan. Kaiken lisäksi tulokseni oli aivan nöyryyttävä! Tiedänkin mitä teen tässä ennenkuin lumi tulee. Onneksi lähellä on kunnon lenkkipolku ja minulla hyvät kengät. Jos saisi vielä petrattua edes siedettävään tulokseen.

Koska tulen saamaan töissä vakituisen toimen, sisältyy siihen velvollisuuksia. Yksi merkkittävä on leipominen. Koska sain lahjaksi Pentikin ihanan piirasvuoan ja koska löysin aivan ihanan amerikkalaisen omenapiirasreseptin, päätin ryhtyä toimeen. Kokeiluversio syntyi jo toissapäivänä, lastasin vain pöydän täyteen kahvia (kokille), vuokia ja Pikkuisen, joka piti reseptini näkyvillä. Olen ihan tyytyväinen kokeilutulokseen. Töihin näitä olisi vielä saatava pari.

Nyt alkaa myös tilauskorusuma olla loppusuoralla. Enää 3kpl korviksia tekemättä! :D Tavoitteena on väkertää ne tänään, ja kuvailla vielä niin pääsen omiin projekteihini. Käsityöihmisen joulu lähestyy myös uhkaavasti. Koruja onkin nyt kuvattu niin, että blogin pitäisi päivittyä muutenkin kuin vaan leivoskuvilla ;) Aluksi erään sh-opiskelijan toivomus/tilaus työpaikalta. Kultadubleeketju. Hurmaava ja kimmeltävä ketju, energiselle ja hyväntuuliselle ihmiselle. Toivottavasti koru on riittävän lyhyt.

Ja sitten ajatuskatkoksia. Sekä tämän Swarovskikristallin nimi (Cantaloupe?), että ominaisuus vaihtaa väriä valosta riippuen aina harmaasta punaisen kautta vihreään. Äidillä korviksia vääntäessäni oli säästölamput ja siis kylmä loisteputkivalo. Joten nämä korvikset olivat vihreät, kunnes kotona....