Klassista kauneutta ja uhkapelien hurmaa...

Joululahjakoruilu jatkuu. Nyt tulee paljon hyviä piirrettyjä ;) niin tulee hetki istuttua sohvalla väkertämässä. Kuvaaminen takkuaa edelleen. Työpaikan kehittämispalaveriin tein klassisen kauniin makeanvedenhelmirannekorun. Palaveri meni hyvin vaikka sanoma olikin minulle tuttu. Nauttia hetkestä. Siihen makeanvedenhelmet sopivat hyvin. Äitiharakkakin sanoo, että ne ovat meditointihelmiä. Jokainen tuntuu erilaiselta, jokaisessa oma rosonsa, valo heijastuu jokaisesta. (Omassa korussani yksi "vääränvärinen" eli vihertävä). Kun istuu siivotun kämpän sohvalle, sängylle... haistelee kauniita hyviä tuoksuja, nauttii valon kimmellyksistä ja tunnustelee makeanvedenhelmiä, voi olla onnellinen kädentaidoistaan.

Viimein sain sen rannekorunkin tehtyä. Jopa sellaisen murun mitä osaan itse käyttää. Ellette ole sattuneet huomaamaan, rannekorut ovat heikko kohtani, en osaa käyttää enkä oikein tehdä. Tuntuu, että ne ovat aina tiellä, liian painavia, kastuvia....tätä len kuitenkin osannut käyttää


Sitten villi kokeilu samalla kun katsoi Kuorosotaa. Joskus helmeilykin osaa olla kuin uhkapeliä... Tämä on tulkinta Bead & Styles lehden ohjeesta. Taustalla joulusisustusta (jota pitää varoa, ettei väinö kiharra viiksiään... ihme juttu että kissan viikset kihartuvat kuumuudessa) Täysin edellisen korun vastakohta...


Välillä aamukahvia juodessa ehtii myös lukemaan kirjoja. Nyt meneillään edelleenkin Jamien ja Clairen tarinaa Luiden kaiku. Aivan ihana kirjasarja! Oma ehdoton suosikkini (kelttivaikutteisia koruja tulossa siis :P )


Pitäisiköhän seuraavaksi hyökätä joulukorttien kimppuun ;)