Pages

tiistai 16. heinäkuuta 2013

Onni on...

Onni on mummoutumista. Sitä on nyt ilmassa. Työkavereistani yksi toisensa jälkeen tulee mummoja, joistain jopa toista kertaa. Kahvipöydässä keskustellaan lapsenvahtivuoroista, sopivista harrastuksista, ja mummojen silmien kaikkinäkevyydestä.

Mummot ovatkin ihana ilmiö. Usein läsnä, ja heillä on mahdollisuus hemmotella lapsenlapsiaan omalla vahtivuorollaan. Ovat vanhempien apuna ja tukena, ja heillä on elämänkokemusta ja viisautta vuosikymmeniltä. Ja mummot haluavat hemmotella odottavia äitejä bolakoruilla. Nyt haluttiin bolakoruun vihreää, mikä on itselleni jotenkin haastava. Miellän bolat ja vauvoihin liittyvät asiat aina jotenkin pastellisiksi. Onneksi löysin varastoistani pastellinvihreää, mikäli sellaista edes on olemassa...
Bolababygreen
Onni on ruokaa kerjäävä kissa... Väinö on sairastellut, ja joutuu todennäköisesti lääkitykselle loppuiäkseen. Monta päivää hän oli väsynyt, eikä ruokakaan kelvannut... ja onnistui säikäyttämään pahanpäiväisesti. Nyt sitten vesimelonia syödessäni hän erehtyi kerjäämään... ja voi sitä helpotuksen ja onnen määrää. Kissalleni maistuu taas ruoka. (Ja sai suuhunsa muutakin kuin vesimelonia)

Ja viimeiseksi, kuten olen ennenkin sanonut. Onni on tomaatti...
Onnea on tietää että tomaatti on hedelmä. Onni on viisautta tietää ettei tomaatti kuulu hedelmäsalaattiin. Ja ennenkaikkea onni on ystäviä, jotka ymmärtävät vaikka se tomaatti siellä hedelmäsalaatissa välillä olisikin. ;o)

torstai 11. heinäkuuta 2013

Anonyymit helmijalkapohjat...

Tämä on teille kaikille, näpertelijöiden kanssa eläjille, jotka tiedätte miltä tuntuu kun pienenpieni helmenpoikanen porautuu syvälle kantapäähän....  Ette ole ainoita, teitä on kuultu. Rakas helmiharakkaveljeni nimittäin suunnittelee paraikaa järjestävänsä kokouksia missä kaikki saisivat purkaa tuntojaan, niistä aamuyön hetkistä, jolloin kadonnut korvakorukoukku löytyy kantapäästä, niistä lauantaisista siivouspäivistä jolloin lattiaa pestessä lasikuutio porautuu kiinni polvilumpioon ja niistä loputtoman turhista imuroinneista, jolloin imurin putkea pitkin kalistelee helmiemo poikasineen....


Helmijalkapohja
Myönnän, näpertelijän kanssa ajanviettäminen vaatii uhrautumista, loputonta myötätuntoa ja lehmänkaltaista kärsivällisyyttä. Lopputuloksesta ei aina voi mennä takuuseen...

Ja takaisin itse asiaan eli koruun. Korussa on muistaakseeni jadea ja larvikiittia, ja koru tulee lahjaksi lahjanantajalle. Näin käy välillä, eli teen korun ihmiselle joka antaa korun lahjaksi, korun vastaanottajaa en ole tavannut. Sitten ei kun jännittämään sopiiko koru ja onko mieleinen....


Helmijalkapohja2
Ja kaikille teille, jotka suunnittelitte liittyvänne yllämainittuun kerhoon, toivotan kärsivällisyyttä... ja tarkkanäköisyyttä. Suosittelen myös tarkastamaan sohvan ennenkuin istutte alas ;)

tiistai 9. heinäkuuta 2013

Tervettä lainajärkeä ja kasvituntemusta...

Olen nyt kohta vuoden harjoitellut puutarhanlaittoa, välillä paremmin, välillä huonommin onnistuen. Pihalla kasvaa suurinpiirtein enemmän nurmea kuin sammalta ja erinäisiä kasveja olen saanut suht hyvin kasvamaan pihalla. Sain pienen yrttipuutarhankin pihalle kasvamaan, vaan tein saman virheen kuin helmien kanssa. Tiedättehän... "Nämä näyttävät hyvältä yhdessä." Ja sitten ei enää mitään merkkiä missä on mitäkin. Joten kun yritin löytää puutarhastani yrttejä ruuanlaittoon, ei se enää ollutkaan helppoa. Persilijan erotin ruohosipulista, se oli vielä helppoa. Vaan basilikaa en erottanut mintusta, en haistamalla, en maistamalla enkä katselemalla. 68/101
Puolustuksekseni täytyy sanoa, etten ole ainoa jolla ei hajuaisti eikä yrttituntemus pelaa. Sain avukseni tuoreinta sukupolvea Marttojen viisautta, usein toimivan lainajärkeni. Tunnistuksessa ei siitäkään ollut apua. Lopulta päädyimme vain sopivaan kumpi yrteistä on basilika (voimakastuoksuinen) ja kumpi minttu. Googlettamalla selvisi, että erehtyminen lienee tässäkin tapauksessa inhimillistä, sillä kasvit kuuluvat samaan kasvisukuun.

69/101
Korvakorupareina 68 ja 69, mikäli olen jotenkin laskuissa mukana. Teemana jotain makeaa... Pitäisi varmaan ihan oikeastikin saada aikaiseksi järjestettyä itsensä johonkin kimppatilaukseen mukaan sillä korvakorunkoukut ja muutamat lasihelmet ovat oikeasti lopussa. Tai sitten kolata helmilaatikoita, mitä kaikkea sieltä löytyykään...