Pages

keskiviikko 30. marraskuuta 2011

Lämmintä ja pehmeää

Talven jäädessä loputtoman syksyn jalkoihin, on kiva kehitellä kylmien kivien lisäksi välillä muitakin harrastuksia. On mukavaa käpertyä viltin alle, täyttää kotikylän pikkupuodista löydetty kuumavesipullo viereen lämmittämään, ja vetää vastakudotut villasukat varpaiden lämmitykseksi. Samalla voi kietoutua hurjan dekkarin tai muun kirjan juonen pauloihin.... (lieneeköhän tällä hetkellä 3 vai 4 kirjaa enempivähempi kesken)

Tai sitten voi vaan keskittyä potemaan nerokasta ikävää, kevään lämpöisiä kelejä, tai talven reiluja hankisia pakkaskelejä kohtaan....

maanantai 28. marraskuuta 2011

Unchained Melody- wedding series 2

Kun innostuu jostain, niin sitä sitten seuraa enemmänkin. Nyt siis lisää kaasojen koruja. Kaasojen kädethän toimivat häissä tärkeässä asemassa. Kaasojen kädet kiertyvät mikrofonin ympärille, pitävät morsiuskimppua alttarilla, painavat kameran nappia vangiten tärkeät hetket, sekä ojentavat lohduttavan nenäliinan onnenkyyneleiden poispyyhkimiseen....

Matron's hands
Kaasothan verhoutuivat häissä kauniiseen laivastonsiniseen, eri vivahteineen. Ennen häitä olikin aika lakata kynnet, kiinnittää kynsikoruja, leimata ja liimata kuvioita ja hieroa käsiin hyväntuoksuisia rasvoja, jotta kädet varmasti toimisivat suurena juhlapäivänä kuin piti.





Maid's hands
Ja kaupunkilaiselle sininen väri ja maalaismaisema sisämaassa toivatkin muutamia yllätyksiä. Viikonloppu oli kylmempi kuin aikoihin (ensilumi satoi hääpäivänä), joten ainakin tämän kaason varpaat tuntuivat olevan siniset useaan otteeseen.

Yllätyksen toi myös maalaismaiseman pimeys illan koittaessa.... Kaupungissa ollessa on ehtinyt tottua katuvaloihin, sairaalan valoihin ja hälytysajoneuvojen vilkkuvaloihin... pihalla ei ole koskaan pimeää. Juhlapaikalle ulos astuessaan, sitä putosin pimeyden pehmeään syleilyyn ja vain hämmästyi. Sekä hiljaisuutta että pimeyttä....

Seuraavaksi yritän välillä pitää taukoa hääkoruista ja vähän jotain muutakin väliin ;)


lauantai 26. marraskuuta 2011

Stand by me- wedding series 1

Kuten otsikko yrittää kertoa, yritän selvittää kertyneiden korukuvien sumaa jonnekin suuntaan, aloittamalla esittely kaasojen kaulakoruista. Kuten olen jo aiemminkin maininnut, sain kunnian osallistua ystäväni häihin kaason roolissa. Olin myös vastuussa porukan juhlakoruista. Viikko sitten 4 naisen yllä kimalsivat kauniit korut, vaan naisten yllä lieni kauniimpi hehku, onnesta ja ilosta jota tuo kaunis juhla ympärilleen levittää.
Maid of honour
Ensimmäisenä koruista vuorossa kaaso P:n  kaulakoru. Kaaso hehkui lavalla, vangiten juhlaväen huomion kerta toisensa jälkeen. Kaaso piti huolta, että kaikki oli paikallaan ja juhlatapahtuma soljui kauniisti hetkestä toiseen lämpimiä muistoja tuoden.
Matron of honour
Toisen kaason, kaaso M:n korusta mieleeni tulee Suvi Teräsniskan kappaleen sanat. "Katso siipiin perhosten, ne ei elä miettien kuinka pian kesä ja lämpö häviää...". Kaaso M loi lämmintä tunnelmaa, vaikutti kaikki kauniilla laulullaan ja tanssi ympäriinsä kuin perhonen ensimmäisenä keväisenä päivänä.

Koruja piisaa sen verran, että loppuja jonain toisena päivänä....




maanantai 14. marraskuuta 2011

Varaslähtö

Käsityöihmisen on otettava kaikki irti lähestyvästä juhla-ajasta. Ilmojen viiletessä ihmiset käpertyvät sohvalle lukemaan, sekä viettämään aikaa läheisten kanssa.... käsityöihminen selaa erinäisiä askartelulehtiä sekä -blogeja etsien inspiraatiota. Käsityöihminen ottaa tilaisuudesta kaiken irti, aloittaen viritellä joulukoristeita sekä -valoja ensimmäisen tilaisuuden tullen. Kun ympäristön saa oikeanlaiseksi, on helppo alkaa suunnittelemaan joululahjoja ja mukavia muistoja ystäville ja läheisille. Siinä varaslähdön aineksia tälle vuodelle. Keittiön kaapin päälle löytyi jo sinertäviä jouluvaloja (ja tulipahan pyyhittyä ja puunattua kerrankin myös sieltä). Seuraavana suunnitelmissa laittaa jääpuikkojen rivi arvekkeelle (jos se houkuttelisi jääpuikkoja myös muualle). Ketään muuta varaslähdön ottajaa?

Ennenkuin pääsen kuvailemaan hääkoruja ja kertomaan viimehetken tuntemuksista kaasona on vuorossa lisää avainnauhoja sekä tilauskoruja. Nyt vuorossa jopa kesäisiksi tulkittavissa meren sävyissä. Merten herran avaimet
Lopuksi vielä kaulakoru kauniissa haalean vaaleissa sävyissä, hieman siroa romantiikkaa pimeneviin iltoihin. Myös tilauskoru.
Cute and Pink

keskiviikko 9. marraskuuta 2011

Avaimet vastaväreihin

Valkoista työpukua vasten roikkuva avainnauha voi olla piristävä ilmestys. Siinä osasyy miksi työkaverini ovat avainnauhoja pyytäneet. Ja niitä onkin hauska tehdä. Avainnauhoja väkertäessä on nähty niin Glee:t kuin NCIS:n uusimmat juonenjäänteet. Ja avaimet eivät katoa kassinkaan pohjalle kun laukun pohjalta paistaa kirkkaanvärinen helminauha.
Violet dream
Edessä on kiireiset ajat, sillä autan toisenlaisten avainten kanssa. Ystäväni nimittäin saa avaimet uudenlaiseen elämään rouvana. Vielä on kaasojen koruissa viimeistelyä, kampaajalla käyntiä ja pukujen suunnittelua. Oma hommani kaasona on toimia yleismies jantusena, eli omaan pienen listan ja hommaan erinäisiä pieniä esineitä mistä voi olla apua jos juhlavieraat joutuvat pulaan. Häiden järjestäminen onkin ollut jännittävää puuhaa, melkein yhtä jännittävää kuin ensiaskeleeni kummina. Morsian tulee olemaan lumoavan kaunis ja onnellinen. Palaankin myöhemmin häisten korukuvien kera....


Dreaming of sunshine

perjantai 4. marraskuuta 2011

Ystävyyttä yli vuosien, rajojen

Pyhäinmiestenpäivän lähentyessä ja noitien (ja mustan kissan) hiipiessä nurkissa on hyvä palata muistoissa syksyn aurinkoisempiin päiviin ja ruskan loistoon. Olen syksyihmisiä. Rakastan viileneviä ja pimeneviä iltoja, ruskan loistoa sekä kesän rientojen vaihtumista syksyn lepoon. Olen syntynyt syksyllä, joten ei mikään yllätys että olen syksyn lapsi. Olin todella iloisesti yllättynyt kun ystäväni, toinen syksyn lapsi päätti yllättää minut ulkomailta, tilaamalla kauniin syksynvärisen kukkakimpun päiviäni piristämään. Ja siinä on tiettyä taikaa kävellä kaupungilla onnellinen hymy huulillaan ja kukkakimppu kädessä.

Näin samaisen ystävän hetken verran muutama viikko myöhemmin, hänen rantautuessaan Suomeen. Istuimme kahville ja vaihdoimme pikaisesti kuulumisia. Kun näkee ystävän vuosien takaa, niin se on kumma miten riittää muutamakin minuutti. Näkiessä samalla sekunnilla katoaa vuodet ja kilometrit väliltämme ja voi vaan vaihtaa viimeisimmät kuulumiset, ottaa hieman kiinni. Ystävälle löytyi kaapinpohjalta lämpimänsävyinen koru, tulevaa pikkujoulukautta ajatellen....


Autumn Friends