Tonttujen tuomaa

Työtoverini pyysi minua tekemään koruja lahjaksi. Tein aluksi korvakoruja (kuvat koneella jossain) ja sitten hän pyysi rannekorua. Minulla lieni jotain patoutumaa rannekoruista (en koe osaavani tehdä niitä) joten jäi jokin vaihde päälle ja koruja syntyi useampikin. Ainakin riittävästi kuvia. Keksin myös viimein talvikuviin valoapurin. Tiedättehän, Pelle Pelottomalla on se pikku-apulainen. Löysin viimein omani kirjahyllystä, ja yhteistyömme on ollut rakkautta ensi väläyksellä....


Korujen piti olla rauhoittavia, tyyntä mieltä tuovia ja kiireen keskellä ajattelemaan saavia. Joten valisimme kiviksi vuorikristallia, ametistia, sugliittia (Kiitos ihanan Punainen kivi myymälän pitäjän) ja ruusukvartsia. Jälleen kerran... koru ei taida olla aivan kuvauksenmukainen, mutta toivottavasti kelpaa
 .

 
Istuin sohvalla korun lopetettuani. Kivet eivät hiljenneet. Yllä sugliittia ja ametistia.
 
Sitten lasia ja ametisteja.
 
Kävin jo lumitöissäkin välillä. (Turhauttavaa hommaa kun lunta tulee täydeltä taivaalta). Kivet vaihtuivat mutta koruja riittää. Tässä laavaa ja lasia.

Sitten ametisteja ja vuorikristallia. (Ametisti on edelleen yksi lempikivistäni).
 


Ja loppuun vielä lasia. Kimaltavaa joulunodotusta kaikille!