Pages

tiistai 28. syyskuuta 2010

Kuun valoa ja kimmellystä

Jatkoin samalla tutulla linjalla kuin perjantaina. Eilen kompastuin kahvakuulaan, heittäen kuperkeikan pitkin olohuoneen lattioita päätyen halaamaan pöytää. Eli nyt on varpaan lisäksi pari polvea, yksi olkapää ja ranne aristavien listalla ja naapurit oppivat uusia kirosanoja. Onneksi ikää on vielä näin vähän, vanhempana voisin tällä lentelyllä päätyä laitokseen. Ja onneksi ne yliliikkuvat nivelet antavat aika paljon periksi (pää ei puisena sitäkään vähää, se säästyi kyllä tällä kertaa).

Aina en ole korujen tilaajan kanssa yksimielinen. Tätä tapahtuu hyvin harvoin, mutta käy kuitenkin. Uusin esimerkki on kun työkaveri halusi, että teen pelkistä hiotuista kuukivistä korun. Mietin tätä jopa niin paljon, että työkaverini tuli uniin kummittelemaan ja vastustamaan päätöstäni. En vaan halunnut, että kuukivit käytössä hioituisivat toisiaan vasten ja murenisivat. Lisäsin vähän lasia, kristallia ja hopeaa ja syntyi Heart full of Moonlight. Mielestäni ihan kiva, vaan saa nähdä mitkä "haukut" saan tilaajalta. Koru oli sarjassamme vaikea kuvata... tietokoneen päällä yritin, heijastus melkein parempi kuin kuva itse... Koru on siis hyvin pieni, onkohan 11 kokoisia siemenhelmiä...ja choker malli
Heart full of moonlight

sunnuntai 26. syyskuuta 2010

Sisaruksia ja perjantain pamaus


On monta tapaa aloittaa viikonloppu... perjantain juhliminen lienee jo perinne. Jotkut hakee kirjoja, hyvää viiniä ja rentoutuu. On niitäkin jotka vaan jatkavat työntekoa eivätkä hahmota milloin viikonloppu oikein on. Minä päätin aloittaa viikonloppuni pamauttamalla pikkuvarpaani vinottain sohvankulmaan. Se on turvoksissa ja sinipunavioletinkirjava. Tapansa kullakin.

Sinisen ja violetin sävyissä on syntynyt myös uusimmat sisaruskorut. Kutsun sisaruskoruiksi samalla tyylillä hieman eri toteutuksella syntyneitä koruja. Niitä on tässä blogissani syntynyt jo jonkin verran, lahjoiksi on kiva antaa ystävyyskorujen tyyliin hieman samanlaista. Uusin koruni onkin aikaisemmin syntyneen korun sisaruskoru.

Purple dreams on edeltäjäänsä hieman jäykempi (vääränpaksuinen vaijeri) koru, mutta ametistit ja ab käsitelty lasi tuovat siihenkin hienovaraista hohdetta. Foliolasiriipus sopii hyvin korun keskipisteeksi. Nyt minulla piisaakin foliolasisydämiä, tilasin innoissani tietenkin niitä ja hieman muutakin... ja menin siivotessa löytämään insinöörin toimistopöydältä vanhan varastoni. (En todellakaan tiedä miten ne eksyivät sinne, onneksi insinööri on kärsivällinen... helmiä kun löytyy joka huoneesta ja joka nurkasta).

Loppuun vielä parempi kuva korusta, mutta sitten täytyy kiiruhtaa. Siivottavaa piisaa vielä, kaupassa on käytävä ja sairaala kutsuu yörauhan valvojaa....
Purple Dream

ps. tässäkin korussa hopeinen lukko, mutta taidan jättää tageista pois ja keskittyä lisäämään hopea kohtaan vain koruja joissa päämateriaalina hopea

lauantai 25. syyskuuta 2010

Välipalaa...

Eli minikoruja. Työpaikalla opiskelija halusi lyhennetyn version järeästä ketjukorustani. Materiaalit valmiina ja se oli helposti tehty. Kupari ja vihreä ne yhteen soppii....Playful Green
Yksinkertaisessa chokerissa on kieltämättä puolensa. Kuin myös karvalankatyynyssä kuvausalustana...

Sain myös vihdoin ja viimein aikaiseksi sen, mitä olen uhonnut iät ja ajat. Tilasin nimittäin anttilan pimeiltä päiviltä sinkkuelämää-boksin. Kaikki kaudet ja lisämateriaalia :D onpahan hyvää katseltavaa koruja tehdessä. Tätä kyllä rajoittaa se, että minun täytyi luvata, etten saa katsoa insinöörin ollessa paikalla. Niinpä... urheilu kyllä löytää tiensä tv-ruutuun mutta laatudraama. Vinhaa, muuten.... sinkkuelämää sarja on suomessa k 18. Kerrankin k18 sarja jota uskallan katsoa!

tiistai 21. syyskuuta 2010

Juuria

Mitä voi tehdä vapaapäivänä. Sinä Ainoana viikon aikana. Voi ottaa imurin ja hengityssuojaimen käyttöön ja suursiivota olohuoneen. Voi tutkia niitä kirjoja jotka on hankkinut kirjakaupasta, tai kirjastosta (palauttaa ne vanhat ja maksaa kirjaston käyttömaksuja), voi katsoa kun tv:llä voi pelata pallopelejä.....(ja voi yrittää auttaa tassunpäällä siivousrätin kanssa, maata kirjan päällä tai yrittää auttaa palloa, ettei se putoa tv:n alareunasta..)

Vapaapäivänsä voi myös käyttää koruja tehden, tietenkin. Työkavereilta taas korutilausta, joten niiden ideointia... Tämän korun tilasi ihana ihminen, jonka kanssa voi keskustella mistä vain, ja joka pystyy rautaisesta tietotaidostaan jakamaan järkeilykykyä myös työuraansa alottavalle. Ajattelin, että hänen tilauskoruunsa sopii sodaliitti, sillä sodaliitin pitäisi tasapainottaa mieltä ja herkistää vaistoja. Sodaliitti on myös täydellinen jokapäivän arkikoruun, ja swarovskit tuovat blingiä kyllä juhlaankin...

Vapaapäivinä ja työpäivinäkin voi joutua tekemään päätöksiä, niitä jotka laittavat versomaan juuria. Niitä rönsyileviä, jotka löytävät paikkansa kuin vahingossa. (Ei sitä Tuiskun biisiä...) Sitä on vaan palava halu, tehdä päätöksiä, puolihuolimattomasti, hätiköiden... päätöksiä jotka kasvattavat juuria. Sitä, miten pitkälle juuret yltävät ja kuinka vahvaksi ne muodostuvat aika näyttää... Ehkä se on se 25:n ikävuoden kriisi ;) vaikka minusta, ainakin vielä vanheneminen on kivaa. Loppuun vielä parempi kuva korusta...


Katson sineen

maanantai 13. syyskuuta 2010

Kirjoja, kahvia ja koruja....

Sadepäivä ja yövuoroista toipumista. Melkein hereillä. Nautin kyllä sateesta. Muistan lapsuuden käsinukkepesukarhun PiliPomin, joka tuli aina tanssimaan sateella. Siksipä ei juuri harmittanut lähteä sateella kävelemään ärrältä hakemaan kirjapakettia. Jamien ja Clairen tarina jatkuu yhä!! En voinut uskoa, että kirjailija jatkaa vielä sarjaa. Vaikka niska ja selkä laulaisivat kilpaa hoosiannaa, aion lukea tuon kirjan.

Sadepäivään sisältyi myös valmistuneiden tilauskorujen pakkausta, pieniä yllätyksiä matkaan ja postiin. Hiljaa mielessäni pistin taas eräälle ruotsalaiselle korumerkille 6-0 kampoihin kun solmin pusseja, hommasin postin kukalliset pehmustetut kirjekuoret ja askartelin koruille kortit. Kuva on sateella otettu mutta antaa osviittaa....
Kortien ulkoasusta saan kiittää Helmetin Outia joka kauppasi ihania leimasimia. Lattiaa myöten kaikki on musteessa (ja poskella se hieno musta sormenpäänjälki), sillä tajusin ettei yleissivistykseeni kuulu pienintäkään hajua leimasinten puhdistuksesta. Presentosta hommasin leimasimienpesunestettä....mutta kaikki ei vieläkään ihan mene kuten suunnittelin. *Huokaus*

Välipalakorviksia tilauskorujen välissä. Tyhjensin varastostani karkkimaisia helmiä ja leikittelin väreillä ja ideoilla. Säröakaatteja nyt on näkynyt joka toisessa korublogissa, mutta minkäs voit... ne ovat vaan kiehtovan kivan näköiset.

Being Bubbles

Sitten vielä Stingin sanoin Be yourself no matter what they say. eli persoonalliset noppa-hunajapalakorvikset. Nämä näitä välipaloja. Sitten varmaan taas tilauskorujen kimppuun. Tai leikkimään Thing a ma wig jigin kanssa. (Kaveri meni hauskan näköiseksi kahvitellessa kun kysyin seuraksi hakemaan). Ja illalla Nurse Jackie!!!! (olen katsonut jo melkein kaksi kautta, mutta hyviä sarjoja voi katsoa uudestaan ja uudestaan.... ellei Luiden Kaiku kuulu ja vie mukanaan..)
Be Yourself

torstai 9. syyskuuta 2010

Kinttaava Pusu

Ja muuta erikoista ;). Ei mitään turhan monimielistä, tai rakkauselämäongelmia. Sananvääntelyä harrastava insinööri iski jälleen ja väänsi korvakoruistani- punttaavista kisuista, kinttaavat pusut.

Vaikka tilauskoruja olisi vielä jonoss, päätin hemmotella itseäni. Löysin hennesiltä ruskean mukavuuspaidan. Omannäköisen, johon on hyvä kietoutua. Päätin haluta tehdä samansävyisistä Swarovskin kristalleista (sävy greige, en muista minkä kauden uutuus) sekä korumetallihömpistä korvikset. Vaikka tälläkin hetkellä oma kissani raastaa hermojani yrittämällä laulaa jotain Turusen Tarjan kappaletta (ääniala alkaa olla aika liki) ja juosta formula-auton nopeudella pitkin tapetteja.... kaikesta huolimatta kissat ovat rakkaita, ja kinttanoiden pusujen arvoisia.Punttaava Kisu

keskiviikko 8. syyskuuta 2010

Päiväni murmelina

Eli toisintoja koruista. Minulta on viimeaikoina tilattu koruja pareittain, eri väreissä. Pistän kuitenkin näytille kun on vähän eroa kuitenkin. Tästä kuvasta en ole kuitenkaan niin varma, vähän taas hätäisellä kädellä kuvattu ja pimeiden päivien lisääntyessä pitäisi alkaa järjestellä uutta kuvauspaikkaa. Vuorikristallikorut eivät muutenkaan ole helpoimmasta päästä....
Snowy autumn

Viimeaikoina töissä on tullut puheeksi korujentekoni, ja tyylitietoiset työkaverini ovatkin pyytäneet minulta koruja näytille. Onneksi ideoita piisaa. Joka kerta yövuoroissa, katselen vaan alaspäin levittäytyvää Turun valomerta ja saan kymmeniä ideoita... myös shoppailua on tullut tehtyä (ihan vähän vain). Taidampa aloittaa korvismaratonilla (lämmittelynä) ja sitten kokeilla kaulakoruja. Lopuksi yrittää kaikkein vaikeinta, eli rannekoruja. Yliliikkuvilla ranteilla ja hoitajan ammatilla....rannekorut eivät vain ole tuntuneet hyvältä. Mutta muut voisivat pitää niistä. Täytyy siis yrittää....

maanantai 6. syyskuuta 2010

Syksyn tuulet tuovat uutta....

Alkuun pitäisi keksiä aina jotain osuvaa, mutten koskaan onnistu. Syksyn tullessa kuulee aina sen saman tarinan, käperrytään villavällyihin ja sytytetään kynttilöitä. Villavällyt kelpaa, kynttilöitä ei uskalla kun Väinö kihartaa viiksensä, mutta syksy tuntuu silti omimmalta ajalta. Ei ole tukalan kuumaa, ja voi nauttia kaupungin kauniista valoista pimeässä.

Syksyn tullen onkin energiaa ja intoa kokeilla uusia asioita (jos ei aikaa). Tässä onkin juhlittu syntymäpäiviä uusia juttuja kokeilemalla. Vietimme viikonlopun kylpylässä. Erilaisia hoitoja tuli kokeiltua (hieronnan jäljiltä olin kuin halolla hakattu, se niistä joustonivelistä), turkkilaisessa saunassa istuttua ja kimaltavia kattokruunuja ihasteltua. Ulkoaltaassa oli ihana pulikoida ja jättikokoiset pyyhkeet ja pehmeät vuodevaatteet kun saisi kotiinkin. Muitakin asioita on tultu kokeiltua. Epätoivoinen yritelmä kortteilussa:Onnittelukortti

Vapaapäivät on menneet myös ihan tuttuja asioita puuhaillen. Oriflame-tilaukset ovat purettu, uutta mainossatsia pitäisi pistää kehiin. Tilauskoruja syntyy myös tasaiseen tahtiin ja siivotakin pitää. Vapaat pitää onnistua ajottamaan tehokkaalla toiminnalla. Onneksi suurin osa on kuitenkin mieleistä. Tänään aamulla sain tehtyä tilauskorun, parin aiemmin esitetylle kissakorulle. Nyt vaaleanpunaisena. Korut menevät ystävyksille, toivottavasti kelpaavat. Olen käyttänyt ennätysmäärän hopealankaa näihin muruihin....
Lollipop Cats

torstai 2. syyskuuta 2010

On aamu...


Kaupunki vielä uinuu, kuu jossain mailleen painuu, yön usva hiljaa leijuu pois... Jep hyvin arvasitte. Jatkoin tällä yötyö-linjalla. Jälleen singahtaen aamuvuorosta yövuoroon. Yövuoroissa on mukava olla, rästitöitä pinoutuu vaan vapaille vino pino väsymyksen ja vääristyneen sisäisen kellon takia. Tänäänkin sain itseni juuri ja juuri yhdeksi kammettua ylös sängystä, ja kotiyö takana. En kyllä ole ainoa jota aamuisin vähän väsyttää... Väinö ei viitsinyt sängystä paljoa heräillä vaikka petasin sängyn, suoristin lakanat ja heitin koristetyynyjä päälle... Nyt päivitellään blogia ja tehdään rästitöitä yhdessä, Väinö istua tapittaa sylissä antaen välillä lupsuvien silmäluomien välistä arvostavia silmäyksiä työlleni.

Tilauskoruja on syntynyt kiitettävään tahtiin ja niitä on jonossa kiitettävä määrä, kuvaaminen ja tietokoneelle päivittäminen hieman jumii. seuraavaa korua lähden yövuoroon näyttämään, että kelpaako omistajalleen. Materiaaleina hopea, lasi. Korun lukkoa, ja riipusta voi siirrellä, eli korusta saa monen pituista. Korun riipus olikin pirullinen kuvattava, se nimittäin heijastaa ympäristöstä kaiken.

Love Birds

Ps. osaisko joku neuvoa miten saan blogitekstin tunnisteet, tagit tonne sivuun näkyviin? Olen kiltisti tagittany tekstit kyllä, mutta en saa niitä näkyviin :D