Pages

torstai 2. helmikuuta 2012

Wedding series part 3

:D Vaikea aloittaa erinäisiä laskettavia ja lukuasioita huonolla muistilla ja numerohahmotuksella. Kuitenkin tarkoitus esitellä rästiin jääneitä kuvia vielä hääkorujen muodossa. Eli vuorossa omat koruni, sekä toisten kaasojen korvakorut. Lisäksi 101 korvakorua projekti etenee aavistuksen. (34, 35 ja 36)

Löysin oman mekkoni vasta päiviä ennen häitä. Ne sopivat tummansiniset mekot jotka löytyivät, kiristivät ja puristivat useammastakin kuin yhdestä paikasta (useimmiten, ironista kyllä...leveistä hartioista). Korunikin valmistui sohvalla istuen matkaa edeltävänä yönä. Korussa 0,6mm hopeoitua kuparilankaa (olisi pitänyt käyttää 0,8 kuten näkyy) ja wigjigillä vääntelyä... :D (Siihen aikaan yöstä tuntui hyvältä ajatukselta).



Kaason korut
Sitten vuorossa toisten kaasojen korvakorut. Perhoskaulakoru tuntui huutavan seurakseen kukkia. Perhoset ja kukat kuuluvat kauniisti yhteen. Kukat muistaakseni Vintaj-materiaalia Helmiliinalta =). 34/101 Ja sitten vielä toisen kaason korut. Hän kertoi pitävänsä hiukset ylhäällä, joten halusi isot ja kauniit korvakorut. Pystyin illan vain tuijottamaan toisten kaasojen koruja. Tunsin onnistuneeni. 35/101

maanantai 30. tammikuuta 2012

Eläimellistä menoa...

Kaikenlaisia eläimiä sitä aina välillä näkee, jopa täällä Turun keskustassa. Pöllöjä näkee tietenkin, muualla kuin peilissä. Viimeaikoina tuo jalo eläin on seikkaillut koruissa, kankaissa sekä erilaisissa asusteissa niin pitkälle kuin silmä kantaa. En voi sille mitään, viehtymys olentoon säilyy omallakin kohdalla, tulee aina mieleen kissani pyöreät silmät ja pyörivät päät. Joten vielä kerran pöllökoru. Tälläkertaa ei korvakoruja vaan kaulakoru Let's Owl:

Let's Owl Eläimiä Turun keskustassa näkee toki enemmänkin. Olin pari päivää sitten sairaalan nurkilla kävelemässä sauvoineni kun näin rusakon pinkovan kovaa vauhtia eteenpäin. Citykaneja täällä kyllä näkee, vaan tällä pupullapa oli kettu perässä.... Jännä juttu kerrassaan

keskiviikko 11. tammikuuta 2012

Kiemur...kieputtelen innoissani

Kaksi vanhaa puutaAina välillä sitä kaipaa vaihtelua omaan koruiluunsa. Välillä haluaa etsiä uusia tekniikoita kokeiluun, mikä minun tapauksessani on hyvinkin helppoa. Yleisemmin käytän koruissani perustekniikoita, kierteisiä lenkkejä sekä perus pujottelua. Nyt kuitenkin innostuin kirppistelemään Helmetin Piiskulta muutaman kieputtelu (wire jewelry) lehden. Olen tästä aiheesta ennenkin ostanut kirjoja, ja hetkittäin innostunut, mutta nivelten kunto toki rajoittaa kokeilua. Nyt kuitenkin tuli tuhotuksi reilu määrä 0,8 lankaa (ja aina saa manailla ja olla hakemassa lisää, postin kautta tilaaminen on aivan liian aikaaviepää). Hopeoitua kuparia tietenkin, hopean hinnoilla en uskaltaisi edes unelmoida tällaisia kokeiluja. Koru on aika miellyttävä kaulalla, painosta huolimatta. Seuraava versio on sen kriittisen "puoli metriä enemmän kieputtelulankaa" siistimpi. Mutta ehdottoman hauska kokeilla, suosittelen!

tiistai 10. tammikuuta 2012

Tekniikan ihmelapsi...

Kuten olette huomanneet, blogin kanssa ongelmia. Jouluisen taustakuvan myötä kommentit lakkasivat toimimasta (enkä ole varma onko kaikkia ongelmia korjattu vieläkään). Kahvia kuluu kun yritän löytää oikean näppäinyhdistelmän.Välillä tuntuu, että kaikki tekniikka kiukuttelee aina kamerasta ja kahvinkeittimestä alkaen tietokoneen ohjelmistoon. Minulle kerrotaan, että tekniikka tekee sitä mitä sille käskee. Missä viipyy tulkkipalvelu, en puhu tietokoneeni kanssa samaa kieltä.

Olen vapaapäivinäni uppoutunut rästiinjääneiden elokuvien, ja sarjojen maailmaan. Kollegani pyytäessä sairaanhoitajan kelloa, olin valmis yrittämään, ja nappasinkin helmet mukaani sohvalle. Valmis kello on ihan kivannäköinen... muutoksia toki tehtiin vielä viimeisen kuvauksen jälkeen. (Ja juu, kello on noinpäin, ei käyttäjä ei voi sujuvasti katsoa, muttei tarvitse kuulla kommentteja väärinpäin olevasta kellosta...)

What's the time

lauantai 31. joulukuuta 2011

Ajan kulua

Vuosi 2011 on kulunut monenlaisissa merkeissä. Alkuvuosi heitti varjonsa elämääni, joten jouduin ja joudun päivittäin tekemään töitä elämäni rakentamiseksi uudelleen. Onneksi myös paljon hyvää on tapahtunut, rakas ystäväni meni naimisiin (jep, korvikset ja kaason korut odottavat edelleen koneella) ja minusta tuli aivan suloisen pienen pojan kummi.

Toivon, että seuraava vuosi kuluu rauhallisemmissa merkeissä ja, että voin edelleen jatkaa niiden asioiden tekemistä, joista nautin. Ja toivon, että korurintamallakin vuosi on antoisa, ja että opin paljon uusia asioita.
Toivon myös teille lukijoille, kaunista ja rauhallista tulevaa vuotta. Toivon että jokaisesta aamusta löytyy pilkahdus valoa, ja että myös illalla jaksaa katsella tähtien kauneutta. Näihin kuviin ja tunnelmiin (tilaskoru, lasia ja mv helmiä) päätän tämän vuoden, ja riennän tutustumaan Rocky Road kokeiluuni jämäsuklaista....
Pretty Girl

perjantai 23. joulukuuta 2011

Revontulten alla

Olen innostunut vääntämään jouluaiheisia korvakoruja toden teolla. Jotenkin värimaailma, riipukset ja kaikki ovat vaan lumoavia. Lunta edelleen kaivatessa innostuin talvisista lumiukkokorviksista. Nämä ovatkin keränneet paljon huomiota. Myös muutama muukin on kaivannut lumiukkoja ja lunta maisemiin.....Unohtamatta tietenkään aaton lumiukkopiirrettyä kauniine musiikkeineen. Tämäkin aatto menee tonttuna Tyksinmäellä.... kuitenkin syän joulumieltä täynnä.Korvikset ovat pari 32/101.

31/101
Seuraavat korvakorut, joista tulee mieleen revontulet menevät äitiharakan ystävälle, toiselle harakalle. Näistä tulee jotenkin mieleen revontulet. Värit ovat kauniit. Ja on aina ilo tehdä ihmiselle joka arvostaa kauniita koruja, sekä käsitöitä... 33/101

32/101

torstai 22. joulukuuta 2011

Asia on pih....paketti

Usein, jos tarvitsen jotain helmitarvikkeita heti, käyn pyörähtämässä parissa keskustan helmi ja askarteluliikkeessä. Hintansa puolesta kaupat eivät ole ihmeellisiä, vaan kaikkea pientä kivaa tarttuu aina matkaan. Nyt sorruin pieniin jouluisiin riipuksiin, joista syntyi valloittavia korviksia. Tässä korvikset 29-31/101 (Toivottavasti edelleen laskuissa mukana)

28-30/101
Ennen joulua ohjelmaan kuuluu myös lahjojen paketointia. Edeltävinä jouluina olen tästä saanut paljon palautetta. Eräänä vuonna isäpuoleni jopa paketoi lahjani uudelleen, kun ei paketointi miellyttänyt silmää (pakettini kuulemma kuuluisivat kiasmaan). Tänä vuonna panostin, ja hankin yhtenevät kauniit paperit, narut sekä leimailin pakettikortit joulukortteihin sopiviksi. Onhan se ihan kiva tunne kun myös paketit ovat kauniita. Ja sopivat kauniisti kuusen alle väliaikaissäilytykseen.