Kun harakkaveli huolestuu blogin jumittuvista päivityksistä, tilanne on paha. Joten tunnustan, tilanne on paha. Olen hoitanut elämääni kuuluvia vastuualueita, niin en ole aikaiseksi saanut leikkiä ulkoisella kovalevyllä, jotta miniläppärini pyörittäisi kuvia ja kuvankäsittelyä paremmin.
Olen onnistunut tänä vuonna saamaan kunniatehtävän toisen jälkeensä. Eräs oli auttaa pientä komeaa miehenalkua selviytymään elämän ensimmäisistä vuosista kunnialla. Pääsin siis Kummittelemaan :D. Hellittelynimestä "Mini" huolimatta nuori mies on kunnon kokoinen ja reipas kuin mikä. Ja kummitädin sydän pakahtuu ylpeydestä. Vastuun siivet ovat kauniit, vaan vielä pelottavat, etenkin kun kummitäti pelottaa hajoittavansa pikkuisen jo pelkällä kosketuksellaankin.... ( Apua! Kuva-asetukset muuttuneet etten osaa enää käyttää!!!)
Ja koska Mini sai oman koristekorunsa, täytyi Minin siskollekin jotain kaunista. Minin siskoa olen kutsunut Meritähdeksi jo kauan, sillä pieni prinsessa näytti talvihaalarissaan aikanaan tähdeltä. Hurmaava kaunotar hänestä onkin jo kasvanut.
Ihanaa nähdä päivityksiä pitkästä aikaa - ei se harakkaveli väärässä ollut. :) Vaan ensin tulee työ, ystävät ja muu elämä (harrastuksia unohtamatta), sitten vasta blogipäivitysten teko.
VastaaPoistaSöpönen on pikkuherran ketju, mutta tuhatkertaisesti vielä kauniimpi sisarensa ihana helmikoru.
Kummi voi todella olla halutessaan yksi niistä lapsen elämän tärkeimmistä aikuisista, kunniavelvollisuus.
VastaaPoistaIhanat lahjat!