Pages

keskiviikko 26. joulukuuta 2012

Tapanin pöllö

Joulu vietetty rauhaisissa tunnelmissa perheen parissa. Suklaata on hamstrattu taas puoleksi vuodeksi (ja syöty maha kipeäksi tunnin välein).

Olin ilmeisesti vuoden aikana ilmaissut kiintymykseni tarustojen viisaaseen yöeläimeen (awwww se on Pöllö <3) kun joka toisesta joulupaketista jotain pöllöihin liittyvää ilmestyi.  Tämä suloinen ilmestys löytyi Muovitukusta kuusta koristamaan. Olen ollut ihmeissäni kun ainakin toistaiseksi pöllö sekä kuusi on saanut olla kissoilta rauhassa, ne kun ovat keskittyneet omiin joululahjoihinsa. Väinö sai kauhealta tuoksuvan kissayrttipussin, ja nuolee ja nuuhkii kuljettaen sitä pitkin kämppää (Väinön nukahtaessa Olivia hiipii varkaisiin, vie tyynyn pään alta). Olivia sai hiiriradan, missä hiiri juoksee kehää muutaman sekunnin pätkissä, ja taas pitää taukoa. Olivia istuu nenä kiinni radassa, tyytyväisenä että saanut pidettyä hiiren pienellä alueella eikä päässyt karkuun.

Tässä vaiheessa uskaltanee julkaista kuvia myös joululahjoista. Minulla oli mahdollisuus kuulla taas hyviä uutisia,sekä pääsin tekemään Bolaa. Bolakorut ovat haastavia. Periaatteessa väreillä pitäisi kunnioittaa pienen lapsen tuloa, mutta kaikille ei vaan pastellit sovi hyvin vaan tarvitaan voimakkaita värejä. Yritin löytää kompromissin. Koru kuvattu ihanassa telineessä, joka myöskin joululahja.

sunnuntai 23. joulukuuta 2012

Hiljaa leijaa maahan hiutaleet

Ja hiutaleiden lisäksi muutama korvakoru. Syyllistyin tänäkin vuonna ostamaan kivoja pieniä jouluisia riipuksia ja muokkaamaan niistä korvakoruja. Näistä riitti itselle useammaksikin päiväksi, sekä muutama työkavereille joulumieltä tuomaan. Korvistelineet hämäävät, pelkästään koukku on hopeaa. Täytyisi keksiä muita ripustusjuttuja, mutta kuljetusmuotona kätevä... Korvakorut 48-55/101 jos enää lasken oikein.

48-51
52-55/101

torstai 20. joulukuuta 2012

Posti tuo joulun

Tänä vuonna lisää ensimmäisen kerran kokeilin myös uutta kortteilutekniikkaa. Ei onneksi mennyt aivan viimeiseen päivään, sain lähtemään Papermanian tuoreimman joulumalliston mukaan tehdyt 3d kortit. Näitä väkerrettiin lattialla niin, että ylöspääseminen olikin jo hankalaa. Kuvaaminen se vasta hankalaa oli. Askartelu itsessään oli verrattaen helppoa ja mukavaa. Yksi joulun rituaaleista mistä pidän (ja mitä stressaan) suunnattomasti.

Korttien askartelun lisäksi päänvaivaa aiheuttanut yksi pakkasilmojen vinhoista ilmiöistä. Staattinen sähkö. Ajaa minut ja etenkin pikkukissan hulluksi. Emäntä kun on pukeutunut erilaisiin neuleisiin ja villasukkiin eikä tarvitse kun hieman koskettaa niin kipinöi ja kihelmöi pientä nenänpäätä ja viiksikarvoja myöten. Ja sitten juostaankin karkuun (mattoa pitkin aiheuttaen vielä lisää sähköiskuja). Kenelläkään hyviä käytännön neuvoja? Ei kai kissaa oikein voi huuhteluaineella tai hiuslakallakaan käsitellä :D

tiistai 18. joulukuuta 2012

Jollei jouluna ole kuparilankaa....

Niin voi aina kysyä pukilta. Lisää kieputtelu- ja punontaharjoituksia. Nämä alkavat olla jo siedettävän näköiset. Malli on Anikó Sándorin ja löytyi Step by step wire jewelryn vol 8 issue 4 lehdestä. Olen vielä aika kaukana omien mallien luomisesta. Nämä eivät edes vaatineet laastareita sormiin. Lähtivät myöskin joululahjaksi tonttujen mukaan. Toivottavasti lahja on mieleinen. 47/101

059
Niin monena edeltävänä vuonna olen syyllistynyt tylsiin, tunaroituihin ja jesariteipillä teipattuihin pakettikyhäelmiin, että päätin kokeilla jotain uutta tänä vuonna. Perinteisten pakettien lisäksi hyödynsin Sinooperin 5e tarjouspaketista löytyneitä decoupage (miten kirjoitetaankaan)- välineitä sekä mm. kirpparilta löytyneitä servettejä. Tämä siis lahjapaketti. Myönnettäköön, kuva ei ole kovin jouluinen....

sunnuntai 16. joulukuuta 2012

Tonttulakin punaista

Kieputteluharjoitukset jatkuvat edelleen. Malli on edelleen Jodi Bombardierin kirjasta Weave, wrap, coil. Päivä kieputtelussa meni, parit laastarit sormissa ja jälki on parhaimmillaankin vielä persoonallista. Koru meni lahjaksi ystävälle, joka on ollut aina ylpeänä tukemassa koruntekoharjoituksissani, ja aina ollut ensimmäisenä haluamassa kokeilujani (kunhan ovat punaisia). Korussa korallia, lasia, metallia ja pari swarovskin kristallia sävyssä siam. Ystävä kehui koruani uniikiksi. (Toivottavasti hyvässä, sillä onhan koru a4 paperista ja villalanganpätkäsäkin tulkittava uniikkina). Jännitin korua niin paljon, että annoin ystäväni kurkistaa pakettiin jo ennen joulua. Tunnustan.

073







 Useita pakkaspäiviä oli kulunut ennenkuin hahmotin, minulla olisi mahdollisuus tehdä jäälyhtyjä. En aivan muistanut miten niitä tehdään ja pari hajosi jäämurskana kylppärin lattialle kastellen villasukat. Sain jotain valmiiksikin asti. Huomioikaa taiteellinen kuvaus kengänjäljen kanssa :D

tiistai 11. joulukuuta 2012

Tonttujen tuomaa

Työtoverini pyysi minua tekemään koruja lahjaksi. Tein aluksi korvakoruja (kuvat koneella jossain) ja sitten hän pyysi rannekorua. Minulla lieni jotain patoutumaa rannekoruista (en koe osaavani tehdä niitä) joten jäi jokin vaihde päälle ja koruja syntyi useampikin. Ainakin riittävästi kuvia. Keksin myös viimein talvikuviin valoapurin. Tiedättehän, Pelle Pelottomalla on se pikku-apulainen. Löysin viimein omani kirjahyllystä, ja yhteistyömme on ollut rakkautta ensi väläyksellä....

082
Korujen piti olla rauhoittavia, tyyntä mieltä tuovia ja kiireen keskellä ajattelemaan saavia. Joten valisimme kiviksi vuorikristallia, ametistia, sugliittia (Kiitos ihanan Punainen kivi myymälän pitäjän) ja ruusukvartsia. Jälleen kerran... koru ei taida olla aivan kuvauksenmukainen, mutta toivottavasti kelpaa
 .

078 
Istuin sohvalla korun lopetettuani. Kivet eivät hiljenneet. Yllä sugliittia ja ametistia.
079 
Sitten lasia ja ametisteja.
  080
Kävin jo lumitöissäkin välillä. (Turhauttavaa hommaa kun lunta tulee täydeltä taivaalta). Kivet vaihtuivat mutta koruja riittää. Tässä laavaa ja lasia.

085 Sitten ametisteja ja vuorikristallia. (Ametisti on edelleen yksi lempikivistäni).
 

087
Ja loppuun vielä lasia. Kimaltavaa joulunodotusta kaikille!

maanantai 3. joulukuuta 2012

Kirkasta ja valkoista...

Talven edetessä ja joulun lähestyessä käsityöihmisille riittää kaikenlaista puuhaa.... Joulusiivottava kämppä täytyy kimalteista ja ikkunoihin löytyy valot jotka häikäisevät metsän linnut puolen kilometrin säteellä. (Olenko ainoa joka on syvästi järkyttynyt led-valojen kirkkaudesta? Onhan toisaalta mahtavaa pystyä lukemaan takapihalla jouluvalojen loisteessa...)

Olen viimein saanut aloitettua projektin, josta olen haaveillut jo monta vuotta. Korujahan olen enemmän, vähemmän tehnyt jo 6 vuotta, mutta vältellyt kyseistä korutekniikkaa. Tähän asti lähinnä keskittynyt helmien pujotteluun helminauhaan. Toki tekniikka on helmimaailmassa hieman poissa muodista hopealangan hinnan nousun myötä. Kuitenkin olen aloittanut harjottelut korulangan punonnasta (toivottavasti suomensin termin oikein). Nämä ensimmäiset (toiset ja kolmannetkin mitä olen harjoitellut) ovat vielä aika pahan näköisiä. Enköhän joskus opi. Malli on Jodi Bombardierin kirjasta Weave, wrap, coil. (ja Korvispari 46/101, vvaikka projektin jatkumiseta en osaakaan sanoa)


042