Viimein sain sen rannekorunkin tehtyä. Jopa sellaisen murun mitä osaan itse käyttää. Ellette ole sattuneet huomaamaan, rannekorut ovat heikko kohtani, en osaa käyttää enkä oikein tehdä. Tuntuu, että ne ovat aina tiellä, liian painavia, kastuvia....tätä len kuitenkin osannut käyttää
Sitten villi kokeilu samalla kun katsoi Kuorosotaa. Joskus helmeilykin osaa olla kuin uhkapeliä... Tämä on tulkinta Bead & Styles lehden ohjeesta. Taustalla joulusisustusta (jota pitää varoa, ettei väinö kiharra viiksiään... ihme juttu että kissan viikset kihartuvat kuumuudessa) Täysin edellisen korun vastakohta...
Välillä aamukahvia juodessa ehtii myös lukemaan kirjoja. Nyt meneillään edelleenkin Jamien ja Clairen tarinaa Luiden kaiku. Aivan ihana kirjasarja! Oma ehdoton suosikkini (kelttivaikutteisia koruja tulossa siis :P )
Pitäisiköhän seuraavaksi hyökätä joulukorttien kimppuun ;)
Aivan ihana ja juhlavakin kaunokainen tuo helmirannekoru <3 Ja tyk-tyk-tyk-kään tuosta alimmasta, ihanasti passaavat värit yksiin.
VastaaPoistaAmalia hys hys sitten vääränvärisestä lukosta ;)
VastaaPoistaItsekin olen kammoksunut rannekoruja, varsinkin tekemistä, mutta nyt viime aikoina olen huomannut, että ne "jämähelmet" jotka koristavat laatikon pohjaa, voisi käyttää hyödyksi ja laittaa rannekoruksi, helmiä on niihän AINA sopiva määrä ;) Ja tuo rannekoru on kyllä kaunis ja herkkä *huoh*
VastaaPoistaHyvin naisellinen ja herkkä rannekoru.
VastaaPoistaSamoin täällä, rannekorut ovat heikko kohta, aivot eivät näytä hyväksyvän sitä selitystä että rannekoruhan on kuin lyhyet helmet :)
Ihanat sinertävät kivet tuossa alimmaisessa korussa.
Kiitos Ninni ja Vikki. Rannekorut ovat kivoja, ne vaan jää käyttämättä. *huokaa* osasyy on että hoitajan kädet oltava paljaat. Ehkäpä käyn tässä vielä jämähelmien kimppuun ja teen minikaulakoruja :D
VastaaPoistaMahtava tuo avainkoru :O kaikki niin rustiikkisen ja yhteensopivan näköistä. Vautsi!
VastaaPoistaKiitos Marjo =)
VastaaPoista