Takaisin suunnittelupöydän ääreen.....

Aina ei mene kuten Strömssössä... (Sen verran sivistymätön muuten olen, etten tiedä mistä sanonta tulee). Nukahdin yövuorojen jälkeen johonkin hassuun asentoon, joten niskat olleet jumissa... korupihtien pysyminen kädessä on kyseenalaista, ennenkun saan kylmähauteella venähdyksen tai niksahduksen kuntoon. Nähtävästi yövuoroissa nukkumatti kaappaa syleilyynsä melkein lennosta kotiintulon jälkeen, joten sitä tuppaa nukahtelemaan mitä ihmeellisimpiin paikkoihin.



Ja koska kaikki ei myöskään suju aina suunnitellusti, aina tilaustyötkään eivät mene nappiin. Yleensä pyrin kuuntelemaan tarkasti korvat höröllä, mitä minulta halutaan ja onnistun usein toteuttamaan myös pyyntöjä ja toiveita joita ei edes ääneen lausuttu. Nämä seikat tekevätkin käsillätekemisestä oikein antoisaa ja mukavaa ajanvietettä.

Nyt viimeaikoina olen ollut joko korvat tai silmät ummessa, sillä tilauskoruni eivät ole saaneet siipiä alleen eivätkä päätyneet rakastaviin koteihin. Olen silti kyseisistä koruista hyvinkin ylpeä. Ajattelin jakaa tämän kokemuksen, sillä en varmastikaan ole ainoa?  Toivon että seuraavaksi olen positiivisemmissa merkeissä... ja muutaman onnistuneen tilaustyön kanssa =) Kauniita koruja kuvattuna, yhtä kaikki....