Tyttö toivoi kirjan ikiaikaista sanomaa, toivoi kimmellystä keijukaisten valoa tuomaan arkeen harmaaseen. Nähdessään kevätauringon lämmittävän kaulaa.... hyväilevän korvia hän toivoi kimmellyksen valaisevan hyvää tuulta ympäristöönsä. Kaivoi historiasta aarteen sen, kaiken pölyn keskeltä...
Uuteen tarinaan. Tyttöön joka nousee perhosten lailla linnunradan reunalle, kultasiipien kehystämänä tanssimaan rakkaimpansa kanssa. Tyttö joka kietoutuu vaaleanpunaisiin unelmiin ja haaveisiin.... ehkä lukeekin vain kirjaa lampaantaljaan kietoutuneena parvekkeella, kevätauringon siivittäessä unelmia
Sitten riennettävä nukkumatin taluttamana satujen ja unten maille, jotta jaksan herätä arkimaailmaan ja kahvintuoksuisiin hetkiin työpaikalla.... ruusuisia unelmantäytteisiä unia myös kaikille lukijoilleni =)
Oih! Ihanan herkkää tunnelmaa koruissa ja kuvissa <3 Tarinat hieman melankolisen sävytteiset mutta toiveikkaan keväiset!
VastaaPoistaIhanaa <3 Niin tarina kuin kaunis korukin.
VastaaPoistaVoi miten utuisen kaunis koru!
VastaaPoistaKiva kun kerrot näitä tarinoita :)
Kiitos kommenteista =) yleensä näen teidän muiden koruista tarinan helpommin...ja jää omat tarinat kertomatta... nyt piti vähän yrittää ;)
VastaaPoistaViehättävä, juurikin utuisen oloinen herkkis koru!
VastaaPoistaIhanaisia koruja!
VastaaPoista